Turkin Lyran Kurssi Forexpros




Turkin Lyran Kurssi ForexprosEURUSD - Euro Yhdysvaltain Dollari Kannustamme sinua kirjoittamaan kommentteja paumlaumlstaumlksesi yhteyteen muiden kaumlyttaumljien kanssa, jakamaan naumlkemyksesi sekauml esittaumlmaumlaumln kysymyksiauml artikkelien kirjoittajille ja muille kaumlyttaumljille. Pitaumlaumlksemme yllauml keskustelun korkeaa tasoa, jota kaikki arvostavat ja odottavat, pidauml seuraavat kriteerit mielessauml: Rikastuta keskustelua Keskity aiheeseen ja pysy asiassa. Postita ainoastaan ??sellaista aineistoa, joka em merkityksellistauml keskusteltavan aiheen kannalta. Kunnioita muita kaumlyttaumljiauml. Myoumls kielteiset mielipiteet voidaan esittaumlauml myoumlnteisellauml ja diplomaattisella tavalla. Kaumlytauml normaalia kirjoituskieltauml. Kaumlytauml vaumllimerkkejauml sekauml isoja ja pieniauml kirjaimia. HUOMIO: roskaposti jatai myynninedistaumlmiseen tarkoitetut viestit ja linkit poistetaan kommenteista. Vaumlltauml herjaamista, kirosanoja ja kirjoittajiin tai muihin kaumlyttaumljiin kohdistuvia henkiloumlkohtaisia ??hyoumlkkaumlyksiauml. Ainoastaan ??suomenkieliset kommentit ovat sallittuja. Roskapostin laumlhettaumljaumlt ja verkkosivustoa vaumlaumlrinkaumlyttaumlvaumlt henkiloumlt poistetaan sivustolta ja heidaumln rekisteroumlitymisensauml kielletaumlaumln tulevaisuudessa Investingn harkinnan mukaan. Olen lukenut sivuston Investing kommentointiohjeet ja hyvksyn mainitut ehdot. Haluatko varmasti poistaa tmn graafin Korvaa liitteen oleva graafi uudella graafilla Odota minuutti ennen kuin yritt kommentoida uudelleen. Kiitos kommentistasi. Huomaathan, ett kaikki kommentit ovat keskenerisi, kunnes moderaattorimme hyvksyvt ne. Siksi saattaakin kest hetken ennen kuin ne nkyvt verkkosivustollamme. Lek albanes Dram armenio Duc Bugarian Euro Georgian lari Islannin Kruunu Ison-Britannian Punta Kroatian Kuna Lituano Litas Makedonian Dinaari Leu moldavo Norjan Kruunu Puolan Zloty Romeno Leu Ruotsin Kruunu Servio Dinaari Sveitsin Frangi Tanskan Kruunu Tsekin Koruna Turkin Liira Ukrainan Hryvnia Unkarin Forintti Vaihdettava markka Valkovenjn Rupla Venjn Rupla Vastuuvapaus: A Fusion Media gostaria de lembrar que os dados contidos neste site nao sao necessariamente em tempo real nem precisos. Todos os CFDs (acoes, indices, futuros) e os precos Forex nao sao fornecidos por trocas, mas sim por fabricantes de mercado e, portanto, os precos podem nao ser precisos e podem ser diferentes do preco real do mercado, o que significa que os precos sao indicativos e nao apropriados para fins comerciais. Portanto, a Fusion Media nao tem qualquer responsabilidade por quaisquer perdas comerciais que voce possa incorrer como resultado da utilizacao desses dados. A Fusion Media ou qualquer pessoa envolvida com a Fusion Media nao aceitara qualquer responsabilidade por perda ou dano como resultado da dependencia da informacao, incluindo dados, citacoes, graficos e sinais de compra contidos neste site. Seja plenamente informado sobre os riscos e custos associados a negociacao dos mercados financeiros, e uma das formas de investimento mais arriscadas possiveis. KANTELE IV (gt ks. Mys Soidinmusiikki XV 36: tamb-timb-tempo-drum) Suomi: truba (Ucrania : Puusta yms. Tehty trumpetti) gt Ks. - Inkerinmaalla kytetty (karjasoitto-) trumpetti lt trubaduuri 1100-1200-l. Ranskalainen minnelaulaja (origem obscura) lt frz. Trobar para encontrar OF trover para encontrar frz. Velho poeta medieval Eesti: truba amp torupill (skkipilli) YSS: 1203 lp. Emer (e) hamara (Lehtiranta 1989 LPR 297): gt eest. Haamer vasara gt suom. Kirveen kamara gt S. Hammer. E. hammer gt Somoi (saam. Paikannimi) gt Somonen gt Morkkuna LpK summ nuotti, svel, nenvri (Sv: summ) lpKld ummerj (ummery) Kuolan shamaanirumpu (K. Korkina - Kuola) gt Rykov kirjoitti yhteyksist sumereihin um (ven.) Hlin, meteli Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi MdE turva huuli turba torvi, putki (Horn, Rohr, Trumpete, Blashorn) Unkari: szjdoromb Maultrommel AO Visnen: Mansien kyttm nimitys munniharpusta (Maultrommel) em: tumran tlilub (Visnen1937, 367) gt trub gt tumr - metateesi gt drum tumran (tmran) gubnj (huuli-) m. Instrumento iz ksti (luusta) gt tumranlaty soitta t: a (v. Bolttj heiluttaa, ravistaa sekoittaa) Ostj. Tumra - tomra - tuttrma - tamr - tomr poronluusta tehty huulisoitin Vj. Tomr - Tomr Trj. Tomra (pl. Tomrt) gt Russ. Domra - drum gt Kaz. Tomr, O tamra, tamra Vj.-DN tuttrma Peuran luusta tehty pitkulainen paperinohut lastu, johon em pitkinpin leikattu trr. Laulaja pit lastua suunsa edess nyhten rihmoista (entao. Rihmasta). Gt Kr. Tuttrma, - rma ernl. Soit......................................................................................................... Ob. ugr. Tomr (balalaikka) KM tustomr (puinen pikkuhuilu lt tus su) gt LO tumran luinen soitin ostj. Tomra (id.) O tamra puhallinsoitin lt tat. Dumbra kitara - t. Balalaikkalaji, kolmikielinen Zither gt tuw. Tumra, tmra nelikielinen sitra gt osm. Tumbur kolmikielinen mandoliini kom. Radl. Tombur Pauke gt osm. Radl. Tambur (a), tumbura kitaralaji gt ayz tamburasy munniharppu krm. Radl. Dambura kitara, balalaikka ob. ugr. Tomrti balalaikansoittaja osm. Tambury kitaransoittaja dombray dombransoittaja (banduristj) (s.200) gt somra (lasten) imusarvi (tutti). (244) gt torpiu (Kr.) Toropiu kurki (t. Joutsen - 7-kielinen soitin) torepiu (DN) - ostjakk. 9-kielinen kannel. Kurki torsbi id. (Ei kytss) lt sapal ja (kaula, niska) Venj: dmr dombra (3-4-kielinen soitin - 4-kiel. Ukraina) lt 2-kielinen dombra lt Mongolia Puola: dobosz rummunlyj Serbo-Kroatia: Dobo tambor Trommel gt dab Trombo de trombeta de trombeta de trombeta de trombeta de trombao de trombao de trombeta de tromba Trupe de trombao de trombeta de nitrogenio de trombeta de tromba Truta de trombeta de uraba Mandoline lt Mandel (-form) 1619: Mandrichen, Bandurichen (r lt mlat. Pandura. Ital. Bandore. Engl. Banjo Gitarre gt ks. Arab. Tanbr Zither Engl. Tambour (ine) tambr drum lt Pers. Tabr drum gt Prov. Tabor amp OFrz tabour gt E. tabor pequeno tambor gt pipe e tabor pilli ja rumpu Pers gt arabe: tampon lute gt tampon kaksipinen rumpupalikka tamp tytt, sulloa, tukkia gt tamper 1) sulloin, juntta, 2) peukaloida, sotkea, vrent temper sekoittaa (Savea), laimentaa temperoida domedora kesy lt Germ. Tamaz gt Germ. Zahm gt Dutch tam lt IE: domgt Lat. Domre domestico, subjugam timpani lt It. Timpano kettledrum lt L. timpano tambor, E. timbre pequeno tom de sino gt timbales Irl: timpan timpanum-drum lt Gr. Tmpanon timbrel, kettledr. Lt tptein hitgt sym-ballo heitt yhteen gt symboli troubadour que encontracomposicoes de musicas. Fr troar gt trouver dress, invent vulg. Lat. Tropre lt Lat. Figura de fala tropus lt Gr. Trpos turn gt IE drbh - turf (turve) Sp. Turba. Germe. Turbina Esp. Trabalho Ranska: dombra kasahi rahvapill lt Russ. Dombra dumbrak uzbekkil. Luuttu Esp. Timbre soittokello Porto: tampa kansi gt tempo s gt tomar ottaa gt tom vrisvy Lat. Cymba vene, pursy cymbium veneenmuotoinen juoma-astia cymbalum (-i) cymbali, kilkka, onteva maljanmuotoinen soittoneuvo - kytettiin Kybelen ja Bakchoon palvonnassa gt symbios si: bilo zischen, pfeifen sibilus das Zischen zischend got. Swigln morre Flte blasen, pfeifen cymr. Pfe Pfeife mir. Fistula fetana cymr. Chwythu flare, anhelare chwib Pfeife ech. Sipati zischen heiser werden symbola raha-apu kermraha yhteen sytvn lt sym bowl soittajan ropo (14.12.96) T: timsal symboli tin henki tinnire kilist tinnitus kilin mbret. Staffn. Bret. Stan Mund kymr. Gaucho stefenico Romenia: tambal (timbal) Hackbrett, Zymbal tambur Trommel timbru Stimme, Klang timbru (Breve) Marke timbra frankieren timp 1) Zeit Musse (joutoaika) 2) Takt timpan Pauke (mus.) Timpenie Dummheit Bldsinn toba Trommel Presskopf, Schwartenmagen Karo (korttip. Ruutu) trimbita Trompete (trompeta) gt drum-trumma (n) Kreikka: kmbalon Becken gt Zymbeln sambyke. Holmos (doppeleifrmiger Ansatzstck) Dionysoskult (Bacchuskult): cymbala Becken, Handpauken gt tympana Rahmentrommeln Nebukadnesar (Gr-Yew): sabbek, abbek Gr. Sambke monikielinen kielisoitin, harppu smponjh kr. Symphna skkipilli Turkki: damar suoni Tatar: tombra (tombro) Balalaika lt kas. Dumbra art Guitarre, gt tuw. Tumra, tmra vierseitige Citara, T-etym: jak. Tmi, tmnji maltspuu mski, mahla finn. Tym kasviliima mt. Tmrk Trommel, Hts.-IM. Tmr def (-rumpu), gt AH. Dmr. Altosm. Dumru id. Gt er. Tmr, tmr, tmbr, tmbr rumpu osm. Tmbk soitin (atirar) rumpu, ag. Dumbak Trommel, Pauke gt osm. Dmbk. Ag. Dmblk Becken (soitinlautanen) tanbura saz - turkkilainen kielisoitin em. Tr Schamanentrommel gt kmd. Tr. Soj. Dgr. Jak. Dm zmar para cortar (vines) para arcar em acordes, para tocar, cantar cancao zomr (de louvor ou triunfo), cancao hymn mizmr (sestyksellinen), mcmr (mchmr) do salmo, uma cancao de cazadores net zemer, apenas meodious (klee) ) Zemer instrumento musical gt kle (y) zemer, klezmer musico gt klezmer - musiikki gt Klezmer lt hepr. Kli zemer lauluinstrumentti it-Euroopan jiddishinkiel. Juutalaisten perinteinen instrumentaalimusiikki. Santr dulcimer Slowenia: schenterija Zymbal gt sintr, santr psalter (y), dulcimer (instrumento de cordas) lt OF. Doucemel lt Lat. Dulce melos sweet tune Fr. Sentir cheiro do caminho do fr sente, trilha gt Esp. Santeria tanbr Zither gt arabe. Zamr Oboe gt Argelia-Tunis zamr, Eg. Zummar Doppelklarinette tar tambour (frame) gt tambourine tmbri: n (soitin) tabl tabo (u) r teib tunbu: r tanabir um instrumento de cordao longo (mandol.) Drum tunbur Langhalslaute (Alexis Chottin: Arabische Musik 1980) turumbt ( Ocidental) drum turumbta bass drum turumbatgi baterista tabil (tabela) tbu: le daffdfu: f drum durbakke (darabouka) muzammir salmo (od) ist (s) mazmur (pl. Mazmir) salmo (s) zamma: ra (zamu: r) Pipe (musical) zummrazamamr fife (kime huilu, pilli) gt zammra (zamr, urgul) pipe (musical) mizma: rmazamir oboegt abba: be (ubba: be) id. Gt zamurzawamir carro horn (auton nitorvi) lt muzwaj instrumento de sopro com um tubo duplo Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi gt Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja s.1139: Samaria mrn vartiopaikka m - piilossa-oleva-silm-syd Persia: tabir drum gt tambourine. DE tabour. E. tabor pequeno tambor Tambor: tambem: tambem: lute gt drum tunbu: r (tanbu: r) arabialainen luuttu (Persia, Syyria 500-l. Turkki) tombak (tunbu: k) - persialainen pikarirumpu irakil. Tabla gt tabl sha: mi - kalotin muotoinen kuparirumpu tabl drum gt Intial. Tabla (S.-kr. -) Romaani: amman himen, membrana sumburi (ci) clitoris gt Sampo (h) amb crown plaki, - nahka hamadini box no ear sumba pit (kuoppa), sumb, sumbura kernel sydn, siemen 7A ) GAD-GUD-GAJ-KAJ gt ks. Gusli sek 1B gudok amp Jumala III - sanue ks. Md kajga kannel amp gajgems soida, kaikua gt S. Geige lpE gajgedh nen kauas kantava s lpR kaigetet kaikua, soida lpN skaiget synnytt kauas kantava ni kutea, kutoa, kutia laichen Ink kuttassa kutea ly kudoda, kudu id. Ve kudoda, kutt kutea (pr. Kudib) li kudd, kud kutu gt Latv. Kude kutupaikka kudeties kutea lpLu ktt (Kld T), N obteve (em Ko) kutea, goo kutu syrj. Kulmini kutea, vog. Kulm, ulm kalan kutupaikka (joessa) syrj. Kojavny loiskia valaa mari koj rasva, ihra, tali, silava (Ostj koj-, uj-, oj - kutea, (IP) kojm, ojm kalan kutupaikka holl. Kuit fish-roe morre Wade iluminado koja jalka gt kojamo-God lpN cabra Syrj. Kulmini kutea wog. Kulm kalan kutupaikka gt ostjI koj-. E uj-. P oj-kutea I kojm kalan kutupaikka lpK: kuvdd (kyy-) krme (gt govvadas - rumpu) lpKuola S. Go: dda. K2. Godt Kutu Komi: gadj rakko (S. Blase) kns kupla kalvo gt deus gt gad (gaid) Blase, Harnblase (rakko) Schwiele W. gad lt kad takapuoli, lanteet Russ. Gadju: ka kyy gala 1) viiva, juova piirre 2) (Y.) Mng, partii (er) gt leikki (igra), olla piilosta govk Echo, Widerhall (kaiku) gudek Harmonika (gudk v. Garmnj, garmka) lt gudeka spielen gt si-gudk jouhikko (i hius hevosen harja) fi . Sie, harjas Mari: gudk pilli, vihellin, torvi gudkym pu antaa nimerkki MordvaE: gaj sointuisa helesti, kaikuvasti gt ks. Kajga kannel Letra: skana heli, hl gt kaiku (a) kajahtaa s. Geige viulu is. Kajakas lokki gajgems (kajgems) kajgms hell lauten, klingen est. Klisema, kumisema, kmama gt gajems schallen (kaikua) gt Fi. Kaiku (a). Kajahtaa gt saks. Geige viulu gt gadulka - viulu gt engl. Guia opas gt Estn. Vignota, vikne pieni gt vaikenee gt Vinminen gt viulu soi haikeasti (est. Haige sairas) gala Gans (hanhi) gt Soidinmusiikki VI: 5 kajga kannel lt gajgems klisema gt kajsegems kajama klama, kaikuma kajams hineinablegen (asettaa) ausgiessen zaubern, behexen (noitua) ) Kajama kajamo weberschiffchen sukkula gt kajamo surnukas gt kojamo (lohi) Unkari: gaida it-, kaakkois-Euroopan skkipilli gadulka bulgarial. Jousisoitin heged viulu hegeds, hegeds viulunsoittaja, viuluniekka Latv: skana heli, hl Liettua: gaids Hahn gdti singen, (peale) mngima giesm laul gt gaid (laulu) viis, meloodia (mus.) Nuotti Venj: gad konna, ilki gadju: ka Kyy gt E. God Jumala gt gditj sontia sotata E. gut 1) suoli, 2) canal, passagem gt gdnyj kelvollinen, kyp jad myrkky gadostj 1) raato gadatj ennustaa, povata gadalka noita, ennancy gt gadulka-guide gudtj humista soida gudovnj kumina Gudtj kumista puhaltaa, vihelt gt gudu igratj na strunnom instrumente lt gremetj gt gromgudtj soittaa gudok - viulua rimputtaa gt gudk gudtj tehtaanpilli puhaltaa gudjb gudok - viululla soittaminen gudjtsj muusikko gudk (j) 1) (tehtaan) pilli, torvi vihellys, trhdys 2 ) Kolmikielinen viulu gudok venl. valkovenl. Jousisoitin Tshekki: hudba 1) musiikki 2) orkesteri gt hudebni musiikki - hudebnk muusikko zhudebnit svelt musiikki jhkn Slowak: hudba Musik hudobnik Musikant Bulgaria: gadulka (gudulka, gusle) bulg. Jousisoitin (prynnm. Gusli) Bulg. Gr. T. Gjda Sackpfeife (skkipilli) Kirgisches Chordophon kijak tsiglka viulu tsigulr viulisti gt Bulg: gudulka god kihlaus gt godenik sulhanen gt ks. E. deus Gott okjvam surra, valittaa, vaikeroida kawal huilu, Hirtenflte gt Paquistao: kawwal Kroatia: gud Geigenspieler, Geiger gudalo Geigenbogen deus Jahres-, Festtag Jahresring (puussa) godina Jahr lt Russ. Serbo-Kroatia: gadje bagpipe gajda Dudelsackpfeifer gt gadulka gudeti geigen gt guda Geiger gt gudaki Streich - (jousi-) gudalo (violino) arco, Bogen Ruotsi: kt (ktare) kiimainen gt F. kutu Holl: kuit 1) Wade, 2) Fischlaich (mti, kutu) ahd. Quiti vulva ahd. Quoden der Schritt Saksa: Geige viulu gt F. kaiku gt ks. Soidinmusiikki VIII: XIampXIII Kter Bauernhund mkkilinen Wgerm. Kautarja Klffer (haukuskelija) lt mnd. Kten schwatzen (lrptell) gt ags. Cyta Rohrdommel kaulushaikara, E. kite Weihe (haarahaukka) saalistaja huijata, nostaa korkealle, liit isl. Kyta zanken air. Guth Stimme Lit. Gaudi heule, gudas Klage aslav. Govoriti lrmen, Russ. Gtor Rede, Serbo-Kroatia: kukati wehklagen, lamentieren Gr. (F) os Klage, ai. Gavat tnt lt idg. Gou schreien - muin. Kreikkalaisten kielisoitin gt Gitarre lt Lat. Cithara Zupfgeige (nppilyviulu) Unk. Citera sitra Engl. Cabra vuohi gt Kantele II: 3A) GUSLI intestino 1) suoli lt IE gh (e) u - verter (para tubo) gt E. fundicao, funil, fusao gt E. gutter vesikouru AS. Guttas (pl.) Deve derramar, 2) canal, passagem Gr. Khms suco de vegetais gt E. chyme yew jukapuu so. Marjakuusi lt OE w jukapuinen jousi Espanha: gaita flageroelet, hurdy-gurdy ghayta pohjoisafrikkal. Oboe gt gaita (gallega) bagpipe, hornpipe (especialmente skkipilli baski gaita id.) Kaula me gusto (lt gustar) It. Giusto d-oikein tasaisesti, tarkasti Lat. Guttur kita (kurkku, kurkunsuu, nielu) gt E. gut 1) suoli, 2) perata, puhdistaa lt AS gotan to pour (valaa) Gr. Koit vuode koitos, (gt keimai) maata-pano Kirgisches Chordophon: kijak Arabia: qaid ketju, kahleet, raudat lt qaidni Palestina: udfaradfir unha lt dwd alaude, harpa (cithern, harppu) gitra qadme id. Indo-Ir: gth lt ga singen 7B) GUR - HUR (gt ks. Mys Soidinmusiikki VI: 5 kyl-kieli) F. kurki Kranich est. Kurg lpN guorg. MdE kargo. M kargei tung. Karav. verao. Kurgi. Akkad. Kurk. Aram. Kurkj ven. Kurlkanjo kurjen huuto kurlkatj huutaa kurjen tavoin gt slovak. Krk Hals Tsek. Krk kurkku, kaula gt Ostj. Kurk ou (kotka) gt F. kirkua est. Kirata lpK kirvata kirota arabe. Kirk (kurk) grua pl. Kark kurk-y stork (kattohaikara) Est. Karata hypt hykt kimppuun (vulg.) Koinata, naida kara looma (hrja) suguti jne. Em viel sana, joka veisi meidt kauas muihin ajatuksiin - nimittin sana karata, joka karga - muodoissaan merkitsee itmerensuom. Kieliss tanssimista ja liittyy siten iloitteluihin. Unkari: kerget ajaa takaa (vrt. Itm. sm. karga tanssia, karata jne.) Karelda hypiskell, hyppi gt F. karata kargama hppama pgenema sugutama lyyd. Kargaita karkeloida ringi joosta, ssta, tormata liivi karg hpata, karata, kiirustada vadja kargata pgeneda (F. karata) vepsa kargeita tantsida karga tanssia aun. karj. Karrata joosta, hpata, hullata kaduma minna issuri karada pgeneda, hpata mngida, tantsida mari kura jooksma krzam (kuram) juosta pyri, kieri Komi: gor 1) ni (v. Zvyk) 2) kiuas gora kova, neks gt gorzm huuto v. Krik gt gor kurkku (kaula) (v. Gorlo) gt gors ontelo, kolo v. Grmko lt grom ukkonen jylin kurka tykHenne kureg Huhn lt Russ. (Kra, kritsa kana) gt F. kurki Udm: kuregpuz kananmuna kureg Henne kyr 1) uros 2) rantajyrknne Mari: krzam (kuram) laufen (juosta) rollen (pyri, kieri) Veps. Karga tanssia gt F. karata gt E. curso kurssi kr (ksle) gusli (kanteleen tapainen soitin) Udmurtia: gur 1) melodia, sintonia gt kton gur tanssilaulu sjuan gur hlaulu 2) gur uuni (forno) gyr huhmar gt kurekton suru moU kr . Burj. Voce e o Geige Kalm. R id. Gt kuara ni (voz) gt Liettua: garsas heli, hl, kla Slowak: hurhaj Geschrei Mansit: kr (kr, kur) Ofen gt Mari: krzam (kuram laufen (juosta) Komi: kyr 1) uros 2) rantajyrknne uon (utem ) Sanominen (dizendo), puhe sanotaan Unkari: garat kita glya haikara kan koiras, uros hr viulunpianon kieli (Saite) Mansi: kr (kr, kur, kr T kwr) kemenceOfen lt zrj. MansiE Schongurt (6-kielinen) (Udm. Sjuan gur) Aulis J. Joki: Die Lehnwrter des Sajansamojedischen. SUST 103, Hki 1952: moU kr, burj. Voce e o Geige Kalm. R id. Gt kuara ni (voz) Liettua: garsas heli, hl, kla (ni laulu) kuulsus garsas som gt garsus (garsus) kuuluisa kovaninen vrt. Latv. Gars 1) vaim l gt Palestiina: arasrs bell gars il-bb porta bell gt call-glas (r Russ: kra, kritsa kana kurnok kananpoika kur, kiihko isottelu kurlkatj huutaa kurjen tavoin kurlkanje kurjenhuuto Serbo-Kroatia - Romaani: kor neck ( Niska): korem orgaos internos gt korako dudumoro garganta (kurkku) korai phabajphuardi Engl: corda jnne (matematica) amp cordao kieli (intestino, corda) lt Gr. Ou gaelico: ghairm shout Lat: gyrus piiri, ympyr, kierre (juoksupiiri) F. kurki Lat. Grus gt cornix Krhe ab. (Abhasia) kur Hahn gt F. kurki Romenia: goarna Trompete gt horn Kreikka: ou (khord, khord) suoli soittimenkieli pl. Oldes suolet Turkki: cyra turkkil. Pieni saz Koibal: kuryu 1) voz (golos) 2) para chorar (krik) T-: ag. Kr Stachel, Dorn ag. Gr eine Art GitarreHarfe mo. Quur kielisoitin (gt ung. H Saite) Mo. gt tung. Xr gusli gt T: aman hur mongolial. Munniharppu gt Mongolia: Morin - chur kielisoitin gt F. kurki Koibal: kuryu 1) voz (golos) 2) chorar (krik) Heprea: garongronot garganta (kurkku) gargeret garganta da traqueia arabe: garid (a) para cantar, twitter, warble (Passaro) garad, tagrd singing, canto garid sing (v) (laulaa - linnuista) tair grid songster (laululintu) F. pist stechen, stecken ostj. 744 pst, psti terv 745 pistti pist kuoliaaksi Impilahti: piali luodikko, pyssy Viro: vile, vilespill huilu (pajupilli) gt vilistama soittaa huilua gt vihelt violino, assobio lpKuola: piessj soittotuohi (Kld. saame) F. pilli (pipa) Mongol. Bila gt ks. Kantele III, 7C gt (PK 7.4.95 - irtolappuja): - Pajupilli oli Vinmisen soitin Sill hn lumosi elimet ja linnut. Komi-syrj: pis 1) pajupilli Weidenpfeife lt ven. Piskatj pfeifen, piepen, 2) ganz ainda lt pikavni, pitini, pitalni lcherig werden W. pek, poki Eiterbeule (mrkrakkula) pitiavni impfen (gegen Pocken) gt pist pljan pilli, huilu (puhallinsoitin) gt violin-fjol Unkari: foliar (ik ) Virrata, juosta, valua, vuotaa tapahtua, olla kynniss gt folk joki oleva, juokseva jatkuva E. fell putous (Paratiisin joet) fj soittaa puhaltaa, tuulla gt krtl soittaa torvea gt F. puhaltaa harangoz, jtszik - zenel - muzsikal - penget - Hz Puola: fujarka pajupilli, paimenpilli furulja, bojtar paimenhuilu gt svirel S-Kroatia: flula frula (svirala) fukati pfeifen fukati id. Fuvola Huilu, Flautaletti Flute Ven. Fleta. Gr. Flaouto. Swah. Filimbl gt fvs zenekar torvisoittokunta gt E. S. Laute luuttu viola violao flocorao (ouvido) T. kulak gt Unk. Brinco flutuante 2) kahva, kdensija gt flemle satakieli gt F. kuulla golos Russ. Piskatj (pisknutj) piipitt, vinkua ptkatj ahtaa tyteen pistlj kultaraha, pistn mnt pisljka kirjelappu pskljka. Pitlka, potlka sorapilli ptikj, pitk vietepilli gt pitlj (vanh.) Ampuma-, tuliase kivri, tykki gt E. pistil emi pistoltj pistooli Blg. Pistao gt Nem. Pistle angl. Pistola Muin ven. Pitala lt pitalj svirelj paimenpilli, pajupilli lt piskj piipitys, vikin lt pskatj piipitt, vinkua pistj kirjoittaa, kuvailla) pital - huilu gt pischal shepherds pipe It. Pistoletto lt Lat. Fistula putki gt Saksa: pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt E. whistle gt Germ. Som khwis siffling Sw. Vissla. Dan. Hvisle siss gt viztj vikist, vinkua vizg vingunta, vikin Puola: flecista huilunsoittaja lt flet huilu fujarka pajupilli, paimenpilli Tekki: pisatel kirjoittaja lt dopis kirje gt pst (pie, psal) kirjoittaa gt zpis merkint pchat (slowak. Picha) pist, pistell lvist Pital (a) ddka (pilli bolg. Pitjlka (v. Svirlj) Tech. Ptala lt yl. slaav. Duda gt Lat. Fistula putki gt E. pistil emiE. Pistola Germ. Pistole lt Tech. Gt Germ. Khwis siffing sound Sw Vissla. Dan. Hvisle sibilo E. sussurro frz. Siffler para assobiar, subcao. Whistler piper minstrel (Mateus IX. 23) gt vrt E. gun ase canal putki can kannu E: pistao koneen mnt S-Kr: vila Fada, amante das ninfas, amante (fem.) Gt vile nirauta (pitchfork) vilast gabelfrmig, - artig Unkari: fuvola huilu, flageoletti fvs zenekar torvisoittokunta fl 1) korva, 2) kahva, kdensija zviduk whistle lt zvidati pfeifen Norja: fele, - Um viulu Saksa: Fiedel viulu (gt Geige) Fidelitat iloisuus, vilpittmyys gt ahd fidula. Mhd videl (e). Mnd, mnl vedel (e) nnl ve (d) el, gt ags fiele. E. violao. Arquivo do Anord. Schwed. Fela. Norw. Fele lt lat. Vitulari frolocken volkslat. Vitula Saiteninstrumet Fistel fistula, aukoma soit. Falsetti, piipittv, kime (kurkku) ni gt Fistelsnger falsettilaulaja gt fisteln, fistulieren laulaa kimesti l. Vrin pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt pistola Engl: violao viulu gt E. viol (violino) viulu Prov, viula lt lat. Fides (alaude) corda gt Weekley: E-etym. Os tres instrumentos dos primeiros mintrels representam os tres grupos linguisticos europeus, a saber: L. (violino), Teut. (Harpa), Celta. (Rote). Fistula lt L. Rohrpfeife pipe, flauta aik. Fistle mir. Frota de fistula do feto para flutuar, drift (liit ohi) OE flotan lt L. fluere flow gt Lit. Plaukti flutuador, vela, nadar gt S. fliegen Gr. Plo vela, flutuador, Skr plu - sail, nadar gt E. voar, fluxo lt IE pleu - flow (ing), flutuador (ing) (rapido) E. fluxo de inundacao, rio, mar, inundacao Germ. Flut. Goth. Fldus Germ. Fleutan gt S. fliessen para fluir flout (ME flouten) para tocar a flauta em Lat. Flare para explodir E. inundacao flutuante, rio, mar, inundar Germ. Flut. Goth. Fldus gt fluxo flajol pequeno flutewhistle E. inflar tytt kaasulla lt E. flatus suolikaasu gt inflaatio pistil emi (pestel) orgao feminino de uma flor frz. identidade. Russ. Pseno millet gt E. pestle (huhmareen) survivin pistol (et) lt It. Pistoletto lt pistola dagger Frz. Ficelle string gt E. pistola-roda lt Old French pestel lt Mod. L. Pistillum a pistil, pestle (survin) pistle letter lt O. E. Pistola lt epistol lt L. epistola pistola pequena arma de mao, lt M. Fr. Pistole (origem incerta) Ger. Pistole, arma de pistola checa, lit. Tubo, pipe lt pisteti para assobiar (origem imitativa, relacionada ao cachimbo russo de pastores pischal). M. Frz. Pistolet uma pequena arma de fogo uma pequena adaga. Isto. Pistoles, em referencia a Pistoia, cidade na Toscana conhecida por gunsmithing. Viola viola lt vielle archaic OF, as. Viol, violao violao violao um instrumento musical romano lt vitula viol (5-7 cordas) lt MedL vidula, vitula amp Lat. Fides (lute-) string gt (os instrumentos dos minstrels iniciais: L. fiddle - Teut. Harp - Celt. Rote) A viola da gamba e mantida entre as pernas. Violar luth L. violar para violar, corromper, esvaziar, destrancar o inimigo, vico por gt frz. Viol vkisinmakuu, raiskaus Gr. Iao (iodo gt) rosa cor whistle vihelt pistell gt wet ones whistle pipe gt whistler piper AS. Hwistlere minstrel OF mntrier fiddler lt lat. Ministro servo (animador) gt E. espera (es) pelimanni (t) joululaulaja (t) flajol pequeno flutewhistle lt L. flre blow (Ks. N: o 16 luvvt) Ks. lat. Fidlia gt E. lute luuttu gt ital. Flauto flute flautista Lat. Flo puhaltaa (sopro) tuulla gt flatus puhaltaminen tuuli lt L. fluere flow lt IE pleud-float, nadar Germ. Fleut - quick gt leudd Pol: flecista huilunsoittaja lt flet huilu Frz. Piste jlki, polku, metstie (ni) nauha, - raita lt L. pista beaten (pista poljettu) lt pistus lt pinsere to pound, stamp villanella (Fr-It) uma balada (jollaisia ??lypsjpiiat laulavat) lt vilillanello gt E. villanelle kaupunkilaislaulu Lt It.-Esp. Villa lt Lat. Villa maa-asunto, - kartano villus pitk karva, takku gt villsus pitkkarvainen (maalainen orja) gt OFr viole muin. Jousisoitina Esp. Pito pipe, apito, fife (r), jogo de meninos, pica-pau, cat-call lt pitar to pipe, soar um assobio gt pitoflero musico de nenhuma conta violao violao para violar violino violino spol violento porto nao natural. Pisto mnt (E. piston) lt lat. Pinsere beat pinso survoa Romenia: gt viers Melodie Weise Stimme gt ks. Verso-vrssy-virsi viola Viola, Bratsche vioara Geige Violine violin (viulu) gt r viola bertreten, verletzen Lat. Violo gewaltsam behandeln, verletzen Lat. Viola das veilchen (Levkojeart lat. Viola orvokki S. Viola alttoviulu gt E. violacao F. violetti Italia: fiatare para falar, para respirar (uma palavra), para abrir a boca gt fato respiracao gulp, stamina de rascunho (elinvoima) (pl. ) Puh. soittimet Latina: fidlia irdenes Gefss, Topf saviastia Gr. Pios 1) gt E. corpo 2) S. Gebinde lt lat. Bheidh - binden gt fiscus geflochtener Korb gt bheidh-berreden vrt. S. Flut tulva gt ks. Frz flaut. E: flauta huilu gt. Fluido-fluxo laulun virta gt flor S. Blume kukka Blt (h) e impeys bluten vuotaa verta Unk: ftty vihellys ftyl vihelt fids (fido) (1) usko uskomus fidlis uskotin luketatava gt fids (2) (Darm) Saite an Musikvwerkzeugen (Pl. Fidis) (lute-) string (fidium) suolikieli, - jnne fidicula kithara, lyra, vh. Kielisoitin fidiculae suonikieli kiristys - t. Kidutusvlineen Gr. Sfid, - Darm, Darmsaite vrt. Fungus lt sfos gt fidibus canere soitta kanteletta docere fidibus soittaa kielisoitinta gt fides-cano kitaristi vrt. Foedus rietas, hpillinen gt fetus siki flum (VL) thread sie, rihma, lanka (Faden), siima soittimen kieli Lit. Gisla, gisle suoni, suoli em. Gnsla. Apr. Gislo (suoni, suoli) braco. Jil Sehne (des Krpers), Schnur Alb. De Sehne, Flechse, Ader Lat. Fnis Seil, Strick, Tau gt alb. Hlum hius, hitu ein geringes - Ymmrtkseen, kuinka hanhi muuttuu kielilangaksi, em tiedettv, mys, kuinka fistula latina muuttuu mm. Tek (pitala ddka, pilli) kautta englannin viheltvksi pistooliksi (gt E. whistle): fistula Rohrpfeife (Engl: fistula, pistola lt L. pipe, flauta aik. Fistle aislada. Blstra mit dem Munde pfeifenflten, zischen (von Schlangen) flre lt Bhl-is - ou: ab. Zvizdati. Ech. Hvizdati. Pol. Gwizda pfeifen flojera (flyara) kreikkal-ukr. Huilu Roman.-moldoval. Fluier id. Gt lyyra medLat. Vidula, vitula. It. Viol (a) ( Violino, violone), frz viole, vielle Geige vulg. Lat. Vtula instrumento de cordas Vtula - uma deusa romana de alegria e vitoria Gr: frmigx lyran, lutan R: gitarr, lyra lt formix soittaa kannelta lat. Bremo. R. brumma) ers Kielisoitin, kantele, para (fr) kantaa, pit (vaatteita) (R. fra) kytell, ajella gt Luci-fer gt violi violin (viulu) Jap. Baiorin. Indon. Biola Japao: fu tuul gt F. puhuapuhaltaa F. Synnyn (fdas) mm. Mordw. Schatschtan (fda, pario) Ter. Tschatschem id. LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil lainaa 4.2.2001: Kuolan tatkan - poronsarvikolistin lienee sukua Karjalan (lampaiden kutsu) tai Viron lokkulaud - kalistinsoittimelle. R. klocka kello S. Glocke gt locken houkutella Jekaterina Korkina (Kuola, Lovozero): - Komilainen lautasoitin poronsarvissa riippumassa. Tatshkan - soitin em saamelaisilla kuin kottikrryt () Kysymyksess em nivhien hatand - kapulat ja hakassien chathan (d) - kielisoitin, joista nimi em lainautunut komille ja muoto hanteille (narkas juh) entao. Kolistelulauta (est. Lkkulaud), soiva puu. Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995: tsatkan metsss kuolleen ihmisen paha henki mareilla. S.196 s (h) ots (h) n sotsam synnytt gt jumn-sotsn gt jumen-awa s.206 Komi: tutsyny vihelt soida (v. Svisttj, gudtj) gt duduk Udmurt: tettsan hyppy, hyppminen tanssiminen (dance) ven . Ttka kiima Hanti: s.99. Dz (t) miehen kalu, penis lpKuola: a: (reiden) juuri lpKuola: a (o) tts (e) haarat, jalkovli s.964. Atan nauris (Rbe) gt chathan-soitin Hakassit: (Kantele 1, 2011, s.12): chatkhan - kansallissoitin Ven. Te Ismeidn (rukouksissa) (lt otts is) lp tsatse () vesi tetnie virta (us) ttka kiima gt touch-tecken gt Esp. Tocar ttka 1) punkt, tpp (E. dotch) tatka tikkamine, teppimine Bulgaria: tten nesteminen tta valuttaa gt lpN tsatse vesi tjka (ttm) kutoa (koneella) tet lukea Kamass. Tdn domran kaltainen entinen soitin gt kam. Tdyan liegende Harfe bar. Jadyan eine liegende Harfe makaava harppu tel. Koib. K. Tadaan (dadaan). Sag. ou. Adyan makaava harppu, soj. Adan, adyan. Cag. Jatuan, ataan liegende Harfe, tel. Jadaan. Barra. Jadyan. Em primeiro lugar: moL jataan, jatuan id. Kalm. Jatan ein 8-saitiges Instrument, eine liegende Harfe yat-kha mongolial, nppiltv sitra (yataga) em. Jat liegen wohnen, leben, osm. Jat-ak Bett, Lager (platz) Persia: zadan para atacar, bater para jogar (um instrumento) Hans-Joachim Paproth: Studien ber das Brenzeremoniell. Uppsala 1976, s.307: Sahalin-giljakit: tjatjan har (zand schlagen und har Baum) gt giljakit: acant gt vrt. LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil. Laina Kamtschatkan nivhien (ampkorjakit) hatan